Minusta tuli lauantaina Rouva, kun vihdoinkin sanoimme "Tahdon" ja saimme toisemme kokonaan. Tällä hetkellä en voisi olla onnellisempi! Typykkäkin innostui potkimaan vihkivirren aikana, mahtava tunne! :)
Kävin tänään kaupungilla ja mukaan tarttui ihana pieni mekko ja yksi body, nekin hieman isompaa kokoa. Täytyy varmaan ruveta katselemaan vauvanvaatteita ihan tosissaan :) Se vain tuntuu niin epätodelliselta. Tyty liikuskelee useamman kerran päivässä ja varsinkin iltaisin oikein innostuu muksimaan.
Kävin perjantaina ylimääräisessä lääkärissä lievien supisteluiden takia, joita on tullut välillä töissä. Ne kuulemma kuuluvat asiaan ja ovat vaarattomia, kun niitä tulee harvoin ja ne eivät tee kipeää. Lääkäri tutki kohdunkaulan ja kuunteli sydänäänet, joita ei ensin meinannut löytyä, meinasi taas tällä mammalla tulla hätä housuun! Olipa ihanaa kuulla tasaiset "tum tum tum-äänet" ensimmäistä kertaa! Kaikki oli siis hyvin. Olisipa huojentavaa päästä joka viikko jonkinlaiselle tsekkauskäynnille ;) Tämän viikon perjantaina meillä onkin neuvola ja sitten alkaa vihdoinkin kauan odotettu loma ja lähdemme viettämään laatuaikaa häämatkalle!
Tuittu ja ihme 21+0
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Onneksi olkoon tuorelle Avioparille! Näin itsekkin naimisiin menneenä ja lasten "hankinta" mielessää kysynkin, että mitenkäs kauan teillä meni ennen kuin raskasutesti näytti plussaa? - Tiinu-
VastaaPoistaOnneksi olkoon Rouvalle! Olen seuraillut blogiasi aina välillä. Varsinkin, kun meilläkin onni potkaisi toukokuussa ja nyt onkin jo RV 14+4 :)Vieläkin, kun on niin varuillaan, että entä jos jotain. Mutta olen käynyt jo kolmesti ultrassa ja sydänäänetkin kuullut, että eiköhän tässä kaikki hyvin ole :D Muistatkohan vielä minut aikaisemmasta blogista. :)
VastaaPoistaKiitos paljon! :)
VastaaPoistaTiinu: Mehän ehdimme yrittää ensin kolme kiertoa ja sitten yrityksessä oli taukoa, jonka jälkeen yritimme taas kahdeksan kierron ajan, eli kaiken kaikkiaan 11 kiertoa meni plussan saamiseen. Eli ei ihan helpolla tullut! Kovasti tsemppiä teille yritykseen!:)
Jensku: Kyllähän minä sinut muistan :) Onnea ja ihanaa, että teitäkin onnisti! Itselläkin on vielä aina välillä tosi epäuskoinen ja varovainen olo. Ei tätä meinaa millään uskoa todeksi :)