Neuvolassa käyty lumimyrskyn läpi tarpoen! Saisi jo pikkuhiljaa alkaa syntymään, kun alkaa olemaan pieniä pukeutumisongelmia... Kun en viitsisi talvitakkia muutaman viikon takia ostaa! Olen nyt käyttänyt yhtä vanhaa ja normaalisti liian isoa takkia, mutta sekin menee niin tiukasti kiinni, että meinaa ihan ahdistaa.
Vauva tosiaan on raivotarjonnassa, laskeutunut ja kiinnittynyt. Terkkari teki tämänhetkisen painoarvion, kun lääkäri ei sitä viime kerralla sanonut. Hän sai käsin tunnustelemalla painoarvioksi 2500-3000g, eli ihan sopusuhtainen vauva sieltä pitäisi olla tulossa. Sf-mitta oli 34, kun lääkäri sai viimeksi 32, mikä olikin mielestäni väärin mitattu. Painoa oli tullut hieman lisää, mutta painonnousu on kyllä rauhoittunut, painoa on tullut nyt noin 400g/vko ja yhteensä noin 13kg, mikä on ihan ok... Huh. Eli ilmeisesti voin jatkaa herkuttelua ihan hyvällä omallatunnolla? ;)
Liitoskivut ovat hieman helpottaneet, mutta sekin on ihan päiväkohtaista, että millaisia kivut sattuvat olemaan. Sen sijaan selkä kipeytyy todella herkästi... Öisin asennon saaminen on vaikeaa liitos-ja selkäkipujen takia ja selällään ollessa ei henki kulje ja tulee huono olo. Mutta muuten vointi onkin pääasiassa ihan hyvä. Olenkin yllättynyt, että miten tämä raskaus on mennyt näinkin hyvin tähän asti. Toivottavasti synnytyskin menee yhtä hyvin!
Synnytyksestä puheen ollen, odottelemme kovasti sen alkamista ja olen suht rauhallisin mielin asian suhteen. Toisaalta pelottaa, että miten selviän siitä ja kamalista kivuista. Tuntuu, etten ole kuitenkaan valmistautunut tarpeeksi! Olen vain hieman ottanut selvää kipulääkkeistä ym, mutta en mitenkään erityisesti valmentautunut... Täytyy vain luottaa, että se menee omalla painollaan, ovathan naiset synnyttäneet tuhansia vuosia...
Niin ja viimeksi, kun mahaani kauhisteltiin kauhean isoksi, niin nyt sitten anoppi oli sitä mieltä, että se on pieni. Eikö koskaan ole sopiva?
Tuittu ja ihme 37+2
keskiviikko 24. marraskuuta 2010
keskiviikko 17. marraskuuta 2010
Neuvolalääkäri ja "mahapaniikki"
Tänään oli sitten toinen (ja viimeinen) neuvolalääkäri, joka oli onneksi paremmalla tuulella kuin viimeksi! Huh.
Vauva on asettunut raivotarjontaan ja kiinnittynyt, lääkäri tunsi pään alhaalta tunnusteltaessa, kohdunsuu 2cm, kiinteä ja kiinni. Ja minä kun niin toivoin, että jotain olisi jo tapahtunut! Mutta tilanteethan voivat muuttua äkkiä, eikös? Sf-mitta oli 32, mutta olin melkein makuuasennossa tutkimuspöydällä, kun se mitattiin, joten en kyllä tiedä kuinka luotettava tuo mitta on.
Syntymäpainon arvioi olevan 3500g tai alle sen, mutta saas nyt nähdä! :D Lääkäri myös veikkasi, että olen vauvan kanssa kotona jo jouluaattona, mutta että synnytys menee kyllä lähemmäs joulua... Eli yli menisi! Toivon niin, ettei menisi hirveästi yli, alkaa meinaan olemaan aika valtava ja vaikea olo. Saisi vaikka tulla heti maanantaina, kun on 37 viikkoa täynnä ja vauva lasketaan täysiaikaiseksi ;)
Liitoskivut ovat voimakkaita. Liikkuminen ja istuminen sattuu, sängyssä asennon vaihtaminen sattuu. Kävely, ruanlaitto ja siivoaminen vain pahentavat niitä. Ajattelin kuitenkin yrittää touhuilla mahdollisimman paljon, niin ehkä kohdunsuullakin alkaisi tapahtumaan jotain! :D
Masu eilen
Näin maanantaina työkavereita teatteri-illan puitteissa ja yksi työkaveri jatkuvasti KAUHISTELI mahaani ja sitä kuinka KAUHEAN ISO se on. Hän mainitsi asiasta monta kertaa ja oli oikeasti ihan kauhuissaan mahani suuruudesta ja kysyi, että onko se ihan normaalia. Kertoi, että ei ole vielä nähnyt näin isoa vauvamahaa. Tulipa tosi mukava olo. Aloin jo paniikissa miettimään, että olen ihan valtava, olen syönyt liikaa ja vauva on kasvanut liian isoksi ja joudun synnyttämään viisikiloisen mötikän... Mutta ihan keskikäyrillähän sitä mennään! Tuntuu, että jokaisella on mielipiteensä mahasta ja siitä, onko se nyt sopivan kokoinen tai muotoinen... murr! Saas nähdä miten paljon kommentoidaan raskauskiloja raskauden jälkeen...
Tuittu ja ihme 36+2
Vauva on asettunut raivotarjontaan ja kiinnittynyt, lääkäri tunsi pään alhaalta tunnusteltaessa, kohdunsuu 2cm, kiinteä ja kiinni. Ja minä kun niin toivoin, että jotain olisi jo tapahtunut! Mutta tilanteethan voivat muuttua äkkiä, eikös? Sf-mitta oli 32, mutta olin melkein makuuasennossa tutkimuspöydällä, kun se mitattiin, joten en kyllä tiedä kuinka luotettava tuo mitta on.
Syntymäpainon arvioi olevan 3500g tai alle sen, mutta saas nyt nähdä! :D Lääkäri myös veikkasi, että olen vauvan kanssa kotona jo jouluaattona, mutta että synnytys menee kyllä lähemmäs joulua... Eli yli menisi! Toivon niin, ettei menisi hirveästi yli, alkaa meinaan olemaan aika valtava ja vaikea olo. Saisi vaikka tulla heti maanantaina, kun on 37 viikkoa täynnä ja vauva lasketaan täysiaikaiseksi ;)
Liitoskivut ovat voimakkaita. Liikkuminen ja istuminen sattuu, sängyssä asennon vaihtaminen sattuu. Kävely, ruanlaitto ja siivoaminen vain pahentavat niitä. Ajattelin kuitenkin yrittää touhuilla mahdollisimman paljon, niin ehkä kohdunsuullakin alkaisi tapahtumaan jotain! :D
Masu eilen
Rv 36+1
Näin maanantaina työkavereita teatteri-illan puitteissa ja yksi työkaveri jatkuvasti KAUHISTELI mahaani ja sitä kuinka KAUHEAN ISO se on. Hän mainitsi asiasta monta kertaa ja oli oikeasti ihan kauhuissaan mahani suuruudesta ja kysyi, että onko se ihan normaalia. Kertoi, että ei ole vielä nähnyt näin isoa vauvamahaa. Tulipa tosi mukava olo. Aloin jo paniikissa miettimään, että olen ihan valtava, olen syönyt liikaa ja vauva on kasvanut liian isoksi ja joudun synnyttämään viisikiloisen mötikän... Mutta ihan keskikäyrillähän sitä mennään! Tuntuu, että jokaisella on mielipiteensä mahasta ja siitä, onko se nyt sopivan kokoinen tai muotoinen... murr! Saas nähdä miten paljon kommentoidaan raskauskiloja raskauden jälkeen...
Tuittu ja ihme 36+2
perjantai 12. marraskuuta 2010
Liitoskipuja
Muutama päivä sitten alkoivat kivuliaat liitoskivut. Niitä on ollut aikaisemminkin ja ne ovat tuntuneet lähinnä alaselkäkipuna, mutta nyt ne tuntuvat alaselän lisäksi häpyliitoksessa/luussa. Kipu on todella vihlovaa ja välillä herättää öisinkin. Kävely alkaa olemaan päivä päivältä hankalampaa. Myös pitkään paikallaan istuminen on hankalaa liitoskipujen, selkäkipujen ja supistusten takia.. Mitähän siitä teatteri-illasta tulee?
Vauva viihtyy vatsassa oikealla puolella ja tuntuu, kuin hän olisi välillä (vieläkin) poikittain, taitaa olla edelleen aika lailla tilaa möyriä. Eilen illalla typyllä oli hikka ja kun laitoin käteni vatsalle olin tuntevinani "nytkytyksen" vatsan yläosassa napani yläpuolella(??), kun se on aikaisemmin tuntunut aivan alhaalla... Toivottavasti ei ole kääntynyt perätilaan! Tai ehkä hän vain "käväisi" siellä :D Alan jo käymään hieman kärsimättömäksi...
Tuittu ja ihme 35+4
Vauva viihtyy vatsassa oikealla puolella ja tuntuu, kuin hän olisi välillä (vieläkin) poikittain, taitaa olla edelleen aika lailla tilaa möyriä. Eilen illalla typyllä oli hikka ja kun laitoin käteni vatsalle olin tuntevinani "nytkytyksen" vatsan yläosassa napani yläpuolella(??), kun se on aikaisemmin tuntunut aivan alhaalla... Toivottavasti ei ole kääntynyt perätilaan! Tai ehkä hän vain "käväisi" siellä :D Alan jo käymään hieman kärsimättömäksi...
Tuittu ja ihme 35+4
keskiviikko 10. marraskuuta 2010
Väsyttää, väsyttää...
Rv 35+0
Nyt vasta sain aikaiseksi kirjoitella tänne. Jatkuvasti väsyttää. Tuntuu, että olen päivä päivältä väsyneempi ja liikkuminenkin on aina vain hankalampaa. Tuntuu, etten saa mitään aikaiseksi ja vielä olisi muun muassa sairaalakassi ja vauvan kotiutumiskassi pakkaamatta.
Pitäisi käydä ostamassa imetysliivejä ja muutama pikku juttu isyyspakkaukseen, jota olen kasannut tässä muutaman viikon. Ajattelin yllättää miehen ja antaa sen hänelle isänpäivänä. Tuli myös pyydettyä miehen isä meille syömään isänpäivänä, saas nähdä kuinka poikki olen kokkailujen jälkeen! Imetysliivien ostaminenkin on vähän jäänyt, kun ostoksilla käyminen ei ole enään mikään nautinto (vaikka olen aina tykännyt shoppailusta)... Jatkuvasti pissattaa, supistaa, hikoiluttaa ja kävely on hankalaa, näytän takaapäin katsottuna varmasti ihan pingviiniltä! Maanantaina olisi myös teatteri-ilta työkavereiden kanssa, toivottavasti kahden tunnin näytöksessä on edes yksi tauko tai toivottavasti istun jossain salin reunalla, että pääsen jaloittelemaan ja käymään vessassa välillä!
Alkaa kyllä pikkuhiljaa jännittämään, että tuleeko tämä typykkä ulos ennen laskettua aikaa vai vasta sen jälkeen. Alkaa olla jo nyt sellainen olo, että mitenkähän sitä jaksaa, jos menee sinne joulun tienoille... Minä kun olen suunnitellut, että jouluna pääsen nautiskelemaan kaikista ihanista herkuista punaviinilasillisen kera! Nyt kun ei sitä ruokaakaan pysty paljoa kerralla syömään, niin menee herkut muuten ihan hukkaan :D
Tuittu ja ihme 35+2
keskiviikko 3. marraskuuta 2010
Mammaloma alkoi!
Tänään alkoi sitten äitiysloma ihan virallisesti! Sen kunniaksi hain vähän irtokarkkeja illaksi...
Typyn liikkeet ovat hieman vähentyneet, välillä olen jo ollut soittamassa kättärille, mutta sitten pieni on aloittanut taas liikuntasession. Tuntuu, ettei typykkä ole vieläkään asettunut vakituisesti lähtökuoppiin, koska välillä tuntuu, että hän olisi poikittain mahassa. Ja silloin kiristää...
Seuraava neuvolakäynti olisikin sitten se lääkärikäynti, jossa varmistetaan vauvan asento. Ihmetyttää vaan, että seuraavaan käyntiin on vielä kaksi viikkoa ja edellinen neuvolakäynti oli viikko sitten, eli neuvolakäyntien väliksi tulee edelleenkin kolme viikkoa! Eikös tässä vaiheessa pitäisi olla neuvoloita jo viikon välein?? Toivottavasti verenpaineet ym. pysyvät nyt sitten ilman seurantaakin hyvinä. Ja seuraava käynti on sille inhottavalle lääkärille, viime kerralla meni jotenkin luottamus sen ihmisen ammattitaitoonkin, joten toivottavasti kaikki on kunnossa. Inhottavaa stressata tällaisista asioista.
Olen ollut viime päivät jotenkin todella väsynyt ja eilen oli vähän huono olokin. Herään joka yö vessahädän ja asennonvaihtojen lisäksi siihen, että olen aivan hiestä märkänä ja vatsaan kiristää oudosti. Varmaan jotain supistuksia tms? Lisäksi tunteet ovat todella herkässä ja tuntuu, että kaikki asiat itkettävät. Itsetuntokin on välillä ihan nollissa, mikä johtuu vatsaan tulleista raskausarvista... joita on muuten aika paljon :( Muuten kyllä rakastan masuani (ja sen asukkia) ihan hirveästi, enkä vaihtaisi sitä mihinkään! Välillä ihan pysähdyn ajattelemaan, että tämä on oikeasti totta. Saamme kohta vauvan ja meistä tulee vanhempia, äiti ja isä. Elämä ei enään koskaan ole niin kuin ennen. Ihan mahtavaa!
Enään 40 päivää laskettuun aikaan ja kaikki olisi valmiina vauvaa varten! Kolmisen viikkoa kun vielä pysyisi masussa, niin olisi täysiaikainen ja sitten saisi tulla vaikka heti! =)
Tuittu ja ihme 34+2
Typyn liikkeet ovat hieman vähentyneet, välillä olen jo ollut soittamassa kättärille, mutta sitten pieni on aloittanut taas liikuntasession. Tuntuu, ettei typykkä ole vieläkään asettunut vakituisesti lähtökuoppiin, koska välillä tuntuu, että hän olisi poikittain mahassa. Ja silloin kiristää...
Seuraava neuvolakäynti olisikin sitten se lääkärikäynti, jossa varmistetaan vauvan asento. Ihmetyttää vaan, että seuraavaan käyntiin on vielä kaksi viikkoa ja edellinen neuvolakäynti oli viikko sitten, eli neuvolakäyntien väliksi tulee edelleenkin kolme viikkoa! Eikös tässä vaiheessa pitäisi olla neuvoloita jo viikon välein?? Toivottavasti verenpaineet ym. pysyvät nyt sitten ilman seurantaakin hyvinä. Ja seuraava käynti on sille inhottavalle lääkärille, viime kerralla meni jotenkin luottamus sen ihmisen ammattitaitoonkin, joten toivottavasti kaikki on kunnossa. Inhottavaa stressata tällaisista asioista.
Olen ollut viime päivät jotenkin todella väsynyt ja eilen oli vähän huono olokin. Herään joka yö vessahädän ja asennonvaihtojen lisäksi siihen, että olen aivan hiestä märkänä ja vatsaan kiristää oudosti. Varmaan jotain supistuksia tms? Lisäksi tunteet ovat todella herkässä ja tuntuu, että kaikki asiat itkettävät. Itsetuntokin on välillä ihan nollissa, mikä johtuu vatsaan tulleista raskausarvista... joita on muuten aika paljon :( Muuten kyllä rakastan masuani (ja sen asukkia) ihan hirveästi, enkä vaihtaisi sitä mihinkään! Välillä ihan pysähdyn ajattelemaan, että tämä on oikeasti totta. Saamme kohta vauvan ja meistä tulee vanhempia, äiti ja isä. Elämä ei enään koskaan ole niin kuin ennen. Ihan mahtavaa!
Enään 40 päivää laskettuun aikaan ja kaikki olisi valmiina vauvaa varten! Kolmisen viikkoa kun vielä pysyisi masussa, niin olisi täysiaikainen ja sitten saisi tulla vaikka heti! =)
Rv 34+1
Tuittu ja ihme 34+2
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
