Ummetuksesta on tullut todellinen vaiva tässä viikon kuluessa, olen nyt muutaman päivän ajan ottanut Levolacia ja tänään hain kaupasta lisäksi kuivattuja luumuja. Levolacin ottaminen on tuskallista, en tiedä mikä siinä maussa on, mutta kerran tulivat Levolacit oikein kaaressa ulos. Enkä usko, että luumujenkaan syöminen tulee olemaan helppoa :/ Mutta pakko tälle on jotain tehdä. Enpä olisi uskonut, että voisi tuntua tältä... Lisäksi tietyt hajut tuntuvat edelleen todella voimakkailta ja esimerkiksi jääkaappia avatessa meinaa oksennus tulla. Mutta enpä valita! Kysynpä kuitenkin, että missähän se ihana ja auvoisa keskiraskaus on? :)
Lisäksi olen huomannut, että olen ollut viimeisen kuukauden ajan jotenkin "alakuloinen" ja herkkä, mikä varmasti kuuluu asiaan. Tuntuu, etten enään innostu asioista samalla tavalla kuin ennen. Olen jotenkin paljon rauhallisempi ja tasaisempi, mutta kuitenkin tunteet ovat herkillä. Mieskin mainitsi asiasta eilen. Tuntuu vaan oudolta, kun en ole ennen kokenut mitään tällaisia tunteita, mutta kaitpa ne kuuluvat asiaan? Tunteet eivät siis mitenkään kohdistu raskauteen tai tulevaan vauvaan, vaan päinvastoin olen todella onnellinen uudesta elämäntilanteesta, mutta tuntuu, että muut asiat eivät oikein jaksa innostaa samalla tavalla kuin ennen...
Tuittu ja ihme 13+6
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti